Five Nights at Freddy's 3

Analysoinut Appwesome

Five Nights at Freddy's 3 on kolmas osa tässä pelisarjassa, joka on tunnettu siitä, että se saa jokaisen pelaajan sydämen pamppailemaan kuin hullu. Jos olet koskaan unelmoinut työskenteleväsi pelottavassa huvipuistossa, tämä peli voi olla lähin kokemuksesi! Tässä pelissä palaat Freddy Fazbear's Pizzeria -maailmaan, mutta tällä kertaa tapahtumat sijoittuvat kolme vuosikymmentä myöhemmin alkuperäisten tapahtumien jälkeen. Tavoitteenasi on selviytyä viisi yötä, mutta se ei olekaan niin yksinkertaista kuin miltä kuulostaa.

Kenelle tämä kolmas osa sopii?

Minusta peli toimii parhaiten pelaajalle, joka pitää tarkkailusta, paineen alla tehdyistä pienistä päätöksistä ja kauhusta, jossa mielikuvitus täydentää ruudulla näkyvää. Se ei nojaa jatkuvaan liikkumiseen tai toimintakohtauksiin, vaan siihen, että istut paikallasi ja yrität tulkita, mitä kamerakuvien, äänien ja järjestelmien perusteella on tapahtumassa. Jos nautit siitä, että opit vähitellen uhkan käyttäytymistä ja huomaat omat virheesi, tässä on paljon kiinnostavaa pureksittavaa.

Sen sijaan pelaaja, joka odottaa vapaata tutkimista, suoraa taistelua tai nopeasti vaihtuvia ympäristöjä, saattaa turhautua. Pelin valvontahuoneeseen sidottu rakenne on sen koko idea, mutta samalla myös selvä rajaus. Kauhu syntyy odottamisesta ja valinnoista, ei siitä, että voisit paeta käytävään tai tutkia paikkaa omin päin. Kannattaa siis miettiä, nautitko hitaasti kiristyvästä hermopaineesta vai kaipaatko enemmän liikettä ja toimintaa.

Yhden yön rytmi ja arkinen pelitilanne

Kuvittele, että avaat pelin illalla lyhyeksi tauoksi ennen nukkumaanmenoa. Yksi yö voi tuntua sopivalta tavoitteelta, mutta pelaaminen ei ole erityisen rentouttavaa: huomio pitää jakaa kameroiden, äänien ja korjausta vaativien järjestelmien kesken. Jos olet väsynyt tai pelaat samalla kun selaat viestejä, pienet vihjeet on helppo ohittaa. Minä pelaisin mieluummin rauhassa ilman muita häiriöitä ja lopettaisin session selvän tauon kohdalla, sillä jännitys tekee huolimattomasta jatkamisesta helposti kalliin virheen.

Puhelimella pelaamisen käytännön puoli kannattaa myös huomioida. Peli sopii luonteeltaan lyhyisiin yrityksiin, mutta se vaatii keskittyneen otteen eikä ole hyvä valinta tilanteeseen, jossa ympärillä on jatkuvasti melua tai keskeytyksiä. Pelkkä kosketusnäytöllä pelaaminen voi tuntua vähemmän täsmälliseltä kuin rauhallinen hiirellä tai näppäimistöllä ohjaaminen, joten ensimmäisillä kerroilla kannattaa opetella valikot ja ohjaus ilman kiirettä. Näin et joudu selvittämään käyttöä samaan aikaan, kun yrität reagoida uhkaan.

Pelottava tunnelma ja tarina

Pelin tarina pyörii uuden "Fazbear's Fright: The Horror Attraction" -paikan ympärillä, joka on luotu vanhan pizzerian tapahtumien perusteella. Tämä uusi paikka on kuin kauhufanaatikkojen unelma, mutta sinulle, yövartijana, se on painajainen. Five Nights at Freddy's 3 onnistuu luomaan jännittävän ja ahdistavan tunnelman, joka vetää pelaajan mukaansa heti alusta lähtien.

Miten tämä eroaa muista sarjan ja lajityypin peleistä?

Verrattuna toimintapainotteiseen kauhuun tämän osan uhka tuntuu etäisemmältä ja siksi arvaamattomalta. Et etene huoneesta toiseen, vaan yrität tehdä tilanteesta hallittavan valvontanäkymien ja laitteiden avulla. Se erottaa kokemuksen myös monista selviytymiskauhupeleistä, joissa ratkaisut perustuvat tutkimiseen, esineiden keräämiseen tai vihollisen kohtaamiseen suoraan. Täällä tärkeämpää on huomata, mikä järjestelmä on vaarassa ja valita nopeasti, mihin huomiosi seuraavaksi suuntaat.

Myös sarjan aiempiin osiin verrattuna muutos on selkeä: uhkia on vähemmän fyysisessä mielessä, mutta se ei tee tilanteesta automaattisesti helpompaa. Yksi näkyvä pääuhka ja häiritsevät fantomit muuttavat jännitteen laatua. Jos pidit aiempien osien useiden hahmojen samanaikaisesta seurannasta, tämä voi tuntua kapeammalta. Jos taas koit sen kuormittavaksi, rajatumpi uhkakuva saattaa auttaa keskittymään, vaikka järjestelmien häiriöt pitävät paineen yllä.

Valvonta on päätöksentekoa, ei turvapaikka

Tämän pelin viehätys piilee sen yksinkertaisuudessa ja tavassa, jolla se saa adrenaliinin virtaamaan. Et voi liikkua, joten sinun on turvauduttava turvakameroiden ja muiden teknologisten laitteiden käyttöön selviytyäksesi yön yli. Tämä rajoitus tekee jokaisesta äänestä ja liikkeestä erittäin merkityksellisen, ja se pitää pelaajan varpaillaan koko ajan.

Käytännössä kamera ei ole paikka, johon voi jäädä tuijottamaan turvallisin mielin. Jos tarkistat näkymää liian pitkään, muualla tapahtuva jää helposti huomaamatta; jos taas vaihdat näkymää hätäisesti, voit menettää käsityksen siitä, mikä uhka vaatii huomiota. Minun neuvoni on opetella ensin huomaamaan, mitä eri näkymät ja äänivihjeet kertovat, ennen kuin yrität reagoida mahdollisimman nopeasti. Rauhallinen tarkistusjärjestys auttaa enemmän kuin summittainen naputtelu.

Äänilaitteiden käyttöä kannattaa ajatella harkittuna houkuttimena, ei yleisratkaisuna. Ääni voi vaikuttaa siihen, mihin uhka suuntautuu, mutta samalla sinun pitää seurata, toimiiko laite ja pysyykö kamerajärjestelmä käytettävissä. Kun peli pakottaa valitsemaan tiedon hankkimisen ja tilanteeseen vaikuttamisen välillä, jokainen toiminto tuntuu kompromissilta. Tämä on yksi sen kiinnostavimmista piirteistä: hallinnan tunne syntyy suunnitelmasta, mutta peli ei lupaa, että suunnitelma pysyy ehjänä.

Häiriöt, priorisointi ja oppimiskäyrä

Kolmannessa osassa on tuotu mukaan uusia elementtejä, kuten Springtrap, joka on ainoa fyysinen vihollinen pelissä. Vaikka tämä voi kuulostaa helpotukselta, se ei ole sitä. On myös muita "haamuja" tai "fantomeja", jotka voivat häiritä sinua ja aiheuttaa teknisiä ongelmia, kuten kamerajärjestelmän kaatumisen. Tämä lisää pelin haastavuutta entisestään.

Kun jokin järjestelmä häiriintyy, tärkeä taito ei ole paniikissa kaikkien ongelmien korjaaminen samanaikaisesti, vaan tilanteen kiireellisyyden arviointi. Esimerkiksi kameran menettäminen heikentää mahdollisuuttasi seurata tapahtumia, kun taas ilmanvaihdon ongelma tuo omanlaisensa paineen. Pelaajan on hyväksyttävä, ettei kaikkea voi aina pitää täydellisessä kunnossa. Tämä pakottaa tekemään valintoja ja opettaa, että järjestelmien hallinta on yhtä paljon priorisointia kuin napinpainalluksia.

Ensimmäiset yritykset voivat tuntua sekavilta, koska samanaikaisesti pitää oppia huoneen logiikkaa, laitteiden toimintaa ja sitä, milloin ruudulla näkyvä häiriö on vain hetkellinen ongelma. En pitäisi epäonnistumista tässä merkkinä siitä, ettei peli sovi sinulle: usein se kertoo vain siitä, että jokin oma toimintatapa kaipaa muutosta. Hyödyllinen tapa oppia on vaihtaa yhdellä yrityksellä vain yhtä asiaa, kuten kameroiden tarkistamisen rytmiä, sen sijaan että muuttaisit kaikkea kerralla. Näin hahmotat paremmin, mikä päätös oikeasti auttoi.

Äänet ja grafiikat

Pelin äänimaailma on yksi sen vahvimmista puolista. Jokainen rasahdus, sihinä ja kolahdus tuntuu siltä kuin se tapahtuisi aivan vieressäsi. Tämä lisää pelin pelottavuutta huomattavasti ja tekee siitä unohtumattoman kokemuksen. Grafiikat ovat tyypillisiä tälle pelisarjalle: yksinkertaisia mutta äärimmäisen tehokkaita. Pelin visuaalinen tyyli tukee sen kauhuaihetta täydellisesti.

Äänet eivät ole vain tunnelman taustaa, vaan ne ovat osa sitä, miten pysyt tilanteesta kärryillä. Siksi pelaaminen kaiutinäänet hiljaisina tai meluisassa tilassa voi viedä kokemuksesta olennaisen osan. Kuulokkeet voivat auttaa erottamaan yksityiskohtia, mutta jos voimakkaat säikähdykset tuntuvat epämiellyttäviltä, äänenvoimakkuuden säätäminen etukäteen on järkevää. Tunnelma toimii myös ilman täydellistä pimeyttä: tärkeämpää on, että näet näytön ja kuulet pelin riittävän hyvin.

Visuaalinen pelkistys on kaksiteräinen asia. Se jättää tilaa epävarmuudelle ja tukee valvontakameran kautta koettua uhkaa, mutta se ei tarjoa näyttävää ympäristön tutkimista tai laajaa vaihtelua. Jos arvostat kauhupelissä ennen kaikkea elokuvamaista esitystä ja jatkuvaa liikettä, tämä voi vaikuttaa vaatimattomalta. Jos taas pidät siitä, että pieni yksityiskohta tai ääni saa sinut epäilemään, mitä seuraavaksi tapahtuu, niukka ilme palvelee tarkoitusta.

Nykyinen versio ja mitä päivitykseltä voi odottaa

Clickteam USA LLC:n toimintapeli on tällä hetkellä versiossa 2.0.4, ja se on julkaistu 6.3.2015. Versioluku kertoo nykyisestä julkaisuversiosta, mutta siitä yksin ei kannata päätellä, että pelin perusrakenne olisi muuttunut hiljattain. Minulle olennaisempi asia on, että kyseessä on valmis, tietyn pelityylin ympärille rakennettu kokemus: arvioi sitä sen valvontaan, järjestelmien hallintaan ja tunnelmaan perustuvan pelattavuuden perusteella, älä odotuksella jatkuvasti vaihtuvasta sisällöstä.

Jos olet pelannut aiempaa osaa, voit odottaa tunnistettavaa yövartijan asetelmaa mutta erilaisia painotuksia uhkien ja häiriöiden hallinnassa. Uuden pelaajan kannattaa puolestaan lähteä liikkeelle ilman oletusta, että vanhoista osista opittu toimintatapa ratkaisee kaiken. Versio on hyödyllinen tieto yhteensopivuutta ja ajantasaisuutta arvioidessa, mutta pelin oma opettelukäyrä ratkaisee enemmän kuin numeron tuoreus.

Hinta, ikäsuositus ja sopiva pelaaja

Kyseessä on maksullinen peli, jonka hinta on 3,29 €. Ennen ostoa kysyisin itseltäni, palaanko mielelläni samaan huoneeseen useita kertoja oppimaan paineen alla tehtävistä virheistä. Jos tällainen yritys–erehdys-rakenne palkitsee sinua, hinta voi tuntua perustellulta. Jos taas haluat pitkän tarinallisen seikkailun, jossa etenet jatkuvasti uusiin paikkoihin, tämä ei välttämättä vastaa odotuksiasi samalla tavalla.

Peli on saanut keskiarvoksi 4,6 noin 41 tuhannen arvion perusteella, ja arvosteluja on kertynyt noin 17 tuhatta. Asennuksia on yli 500 tuhatta. Nämä luvut kertovat siitä, että peli on löytänyt yleisön, mutta ne eivät ratkaise, sopiiko sen hidas valvontapeli juuri sinulle. PEGI 12 on hyvä ottaa huomioon etenkin, jos peliä hankitaan nuoremmalle pelaajalle: kauhun säikähdykset ja painostava tunnelma voivat tuntua ikärajasta huolimatta voimakkailta. Android-laitteessa käyttöjärjestelmän vähimmäisvaatimus on 6.0.

Milloin valitsisin toisenlaisen kauhupelin?

Valitsisin toisen pelin, jos haluaisin ohjata hahmoa aktiivisesti, tutkia ympäristöä tai ratkaista pulmia rauhassa ilman jatkuvaa valvontahuoneen painetta. Samoin tämä ei ole paras vaihtoehto pelaajalle, joka ei pidä äkillisistä säikähdyksistä tai jonka on vaikea keskittyä ääniin. Toisaalta jos kauhupelin kiinnostavin osa on uhkan seuraaminen ja se, miten pienet päätökset muuttavat tilanteen vaikeammaksi, kolmas osa tarjoaa selvästi omanlaisen kulman lajityyppiin.

Minulle tärkein valintakysymys ei siis ole se, onko peli pelottava, vaan millä tavalla haluan pelätä. Tässä jännitys syntyy paikallaan pysymisestä, rajallisesta tiedosta ja siitä, että tekniset ongelmat sotkevat suunnitelman. Jos kaipaat juuri tätä, peli voi toimia paremmin kuin näyttävämpi selviytymiskauhupeli. Jos haluat liikkua ja ottaa uhkaan suoraan kontaktia, jokin aktiivisempi vaihtoehto on todennäköisesti sopivampi.

Lopulliset ajatukset

Jos olet aiemmin nauttinut Five Nights at Freddy's -sarjan peleistä, kolmas osa ei tuota pettymystä. Se tuo mukanaan uusia elementtejä ja haasteita, jotka tekevät siitä ainutlaatuisen kokemuksen. Samalla se säilyttää alkuperäisten pelien jännityksen ja kauhun. Five Nights at Freddy's 3 on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen kaikille, jotka nauttivat kauhupelien tuomasta adrenaliinista ja jännityksestä. Valmistaudu siis istumaan alas, sammuttamaan valot ja nauttimaan pelottavasta yöstä.

Minä suosittelisin sitä erityisesti sarjan ystävälle, joka haluaa nähdä, miten sama yövartijan perusasetelma muuttuu, kun uhkien hallinta ja järjestelmien häiriöt nousevat keskiöön. Uudelle pelaajalle se voi olla kiinnostava aloituskohta, jos malttaa opetella pelin rytmin eikä odota selittävää, jatkuvasti eteenpäin kulkevaa seikkailua. Kannattaa kuitenkin pitää äänenvoimakkuus itselle sopivana ja pelata silloin, kun voit keskittyä: tämän pelin paras puoli on samalla sen vaatimus. Se palkitsee tarkkaavaisuutta, mutta ei ole erityisen lempeä kiireessä tai puolihuolimattomasti pelattuna.